Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

KM Winds Queen, Minni

   

Rotu Ratsuponi (84.19%) Omistaja Werry, VRL-12945
Sukupuoli Tamma Kasvattaja Werry, Koskimäki
Väri, Säkä Ruunikko, 147cm Painotuslaji Yleispainotteinen
Syntynyt 07.10.2014  | 16v Koulutus KO. HeA | re 120cm
Suku 4-polvinen Rekisterinumero VH14-029-0535

Luonteenpiirteet: yksinkertainen, seurankipeä, tavallinen, testaava, urhea

Sukutaulu

Buster SLC

rp 76.38%, mkm

ii Kendall SL

rp 71.5%, 142cm

iii Benjamin Dex rp 93.75%, 

iie Faith of Destiny rp 50%, 145cm, ERJ-III

ie Nurias Karlotta

rp 81,25%, 143cm

iei Sigrid Oath nf, ERJ-II

iee Baletts Katerina rp 62,5%, 146cm, YLA2

Breezy Mollie

rp 92%

ei Lumivuon Carel

rp 90.5%, 146cm, rnvkkokrj

eii Who's Handsome nf, rt, 142cm, YLA2, NFL-II, KTK-III, MEJ-I, KERJ-I, ERJ-II

eie Henriette SWE †rp 81%, rnkrj, 147cm, KERJ-II

ee Vuornan Menuette

rp 93.75%, 140cm, rn

eei Panda Boy † rp 87,5%, 140cm

eee Börjentorps Etta c, 142c

Jälkeläiset

Minni ei ole enää siitoskäytössä.

Kilpailukalenteri

ERJ-kilpailut (55 sijoitusta, 6 voittoja)

KRJ-kilpailut (28 sijoitusta, 6 voittoja)

  • 19.01.2015 - Holmberg - Helppo A - 2/60
  • 19.01.2015 - Holmberg - Helppo A - 1/60
  • 20.01.2015 - Holmberg - Helppo A - 6/60
  • 21.01.2015 - Ramya Ranch - Helppo B - 5/40
  • 22.01.2015 - Ramya Ranch - Helppo B - 1/40
  • 21.01.2015 - Blackwoods - Helppo A - 4/30
  • 25.01.2015 - Blackwoods - Helppo A - 4/30
  • 17.11.2015 - Susiraja – Helppo B - 1/30
  • 17.11.2015 - Susiraja – Helppo B - 5/30
  • 23.11.2015 - Susiraja – Helppo B - 1/30
  • 05.11.2015 – Tuikun Talli – Helppo A - 3/30
  • 07.11.2015 – Tuikun Talli – Helppo A - 6/30
  • 15.12.2015 – Lamoca – Helppo A – 4/40
  • 19.12.2015 – Lamoca – Helppo A – 5/40
  • 20.12.2015 – Lamoca – Helppo A – 4/40
  • 22.12.2015 – Lamoca – Helppo A – 6/40
  • 28.12.2015 – Lamoca – Helppo A – 4/40
  • 03.01.2016 – Lamoca – Helppo A – 3/40 
  • 04.01.2016 – Lamoca – Helppo A – 5/40 
  • 15.11.2015 – Holmberg – Helppo A – 6/50
  • 17.11.2015 – Holmberg – Helppo A – 1/50
  • 26.11.2015 – Holmberg – Helppo A – 6/50
  • 27.11.2015 – Holmberg – Helppo A – 5/50
  • 22.11.2015 – Holmberg – Helppo A – 6/50
  • 23.11.2015 – Holmberg – Helppo A – 7/50
  • 23.11.2015 – Holmberg – Helppo A – 7/50
  • 29.11.2015 – Holmberg – Helppo A – 4/50
  • 30.11.2015 – Holmberg – Helppo A – 1/50

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päiväkirja

Päiväkirjamerkintä 01.11.2015 (405 sanaa) - kirjoittaja: Nikki Ferrari

Kahden suuren hollanninpuoliverisen jälkeen - eilisiltana Sani ja vain vähän aiemmin Watti - oli oikeastaan ihan kiva nähdä pienempi ratsuponi. Minni oli oikein piristävä pieni päivänpaiste, joka ilmestyi pihalleni sovittuun aikaan. Ratsuponitamma vaikutti iloiselta ja menevältä tapaukselta, kun se talutettiin trailerista. Tamma katseli vähän ympärilleen ja seisoi tovin kuluttua maneesissa, Werryn kavutessa satulaan. Ratsukko lähti löysin ohjin uralle lämmittelemään, Rhettin joutuessa taas kokoamaan esterataa, krapula kun painoi hetken takaisen pelottavan kokemuksen jälkeen vielä pahemmin. Werryn ilme oli kullanarvoinen, kun kysyin häneltä, uskoiko hän henkiin. “Kuultiin jengin ja edellisen valmennettavan kanssa kiljuntaa. Se ei ollut kukaan meistä, eikä täällä ole muita”, kerroin. Olin lähes valmis saamaan taas naurut, kuten eilisillalla, mutta ei se oikeastaan haitannut. Tiesin kuulostavani hullulta, mutta kun varjoille ja kiljunnalle oli useita todistajia. Werry myönsi, ettei uskonut henkiin, mutta koska kukaan ei voinut todistaa, että kummituksia ei ollut olemassa, ei voitu sulkea mahdollisuutta pois. Annoin asian olla ja kehotin Werryä lähtemään ensimmäiselle esteelle, kun Minni tuntuisi tarpeeksi vetreältä.

Minni laukkasi innokkaasti eteenpäin, mutta sitä ei tarvinnut juuri ollenkaan pidätellä. Tamma suuntasi korvat hörössä kohti ensimmäistä estettä, ja ylitti sen sulavasti. Werry ratsasti poniaan taidokkaasti, eikä Minnikään kyllä mikään osaamaton puskapolle ollut, sen näki kauas. Minnin ja Werryn yhteistyö oli kaunista katseltavaa, ja ponitamman into esteillä sai väkisinkin hymyilemään. Hymy kuitenkin haihtui, kun tuuli taas vaikersi, kuin itkuinen nuori nainen. Värisin, ja ihoni nousi taas kananlihalle. En niellyt selitystä, että se oli vain tuuli. Se oli jotakin muuta. Ei tuuli ensin kirkaise ja sitten vaikerra itkuisesti. Ei se vain tee niin. Werry ei kiinnittänyt asiaan huomiota, joten päätin ottaa asian esille tallilaisten kanssa myöhemmin. Valmennus sujui hyvin, Werryä ei tarvinnut kovin monesti korjata. Välillä pääsin kyllä napisemaan jostakin pienestä, mutta noin yleisesti ottaen ratsukko hoiti homman kotiin ammattimaisesti. Werry kertoi vievänsä Minnin talliin ja tulevansa sitten auttamaan esteradan purkamisen kanssa, kun T-Bitillä ja Rhettillä oli kiire tallihommien kanssa. Jäin maneesiin odottelemaan, naputellen kättäni aurinkolaseillani.

Werry palasi pian auttamaan radan kanssa, ja veimme puomeja sekä tolppia paikoilleen. Yhtäkkiä maneesin nurkassa seisoi tumma varjo, ja kiljahdus karkasi huuliltani. Werrykin säikähti. Samassa kuulimme kirkaisun. Se kirkaisu oli sama, kuin aiemmalla valmennuksella. Katselin varjoa melkein kalpeana, eikä Werry saanut sanaakaan sanotuksi. Säikähdys vaihtui pian epäuskoisuudeksi, kun varjo rupesi nauramaan. Tiesin tasan tarkkaan, kenen nauru se oli. Nauru kuului henkilölle, jonka kädessä roikkui kaksi pientä heijastinta, jotka olin nähnyt eilisillalla metsässä. Henkilölle, joka oli säikytellyt minua ja valmennettavia eilen ja tänään varjona metsässä, katseena puiden lomassa sekä kirkuvana ja itkevänä tuulena. Vince!

Päiväkirjamerkintä 02.01.2015 (333 sanaa) - kirjoittaja: omistaja

Lähdin hakemaan Minniä tarhasta joka popsi viimeisiä heinän korsia. Tänään oli vuorossa estetreeni. Talutin ponin valkoisen rakennuksen sisään, omaan karsinaan. Irrotin riimunnarun lukon renkaasta pois ja laitoin narun karsinan oven eteen. Seuraavaksi otin toppaloimen pois ja vein loimen varustehuoneeseen. Nappasin mukaani samalla Minnin harjat. Aloitin pölyharjalla harjaten ponin läpi. Tamma oli ihmeellisen puhdas, siksi siirryin samantien jalkojen pariin. Minni nosti jalat yksitellen pyydettäessäni. Kaviot olivat pian puhtaat. Selvitin hännän, joka oli kamalan takkuinen. Harja toisaaltaan oli hienosti. Kun tamma oli hoidettu, vein harjat takaisin. Palasin karsinalle Minnin satulan, suitsien, suojien ja martingaalien kanssa. Aluksi laitoin satulan selkään. Minni yritti livistää karkuun, mutta sain ponin kiinni. Seuraavaksi laitoin suitset. Kuolaimet olivat äkkiä suussa - niin kiltisti kun se ottaa. Pujotin martingaalin hihnan satulavyön läpi ja kiristin vyötä vähän. Viimeiseksi laitoin suojat jalkaan. Talutin Minnin maneesiin ja nousin selkään. Tyttäreni Emmi oli apunani esteiden kanssa. Ohjasin ponin uralle ja annoin sen kävellä alkukäyntejä. Vaihdoin suunnan ja jatkoin samalla tavalla. Myöhemmin otin ohjat tuntumalle ja siirsin pian raviin. Ravasin muutaman kierroksen, jonka jälkeen Emmi asetti puomeja pääty-ympyrälle, joiden yli Minni ravasi. Tamma käyttäytyi hienosti, vaikka pyrki hiljalleen eteenpäin. Vaihdoin myöhemmin suuntaa ja jatkoin tehtävää. Laukka osuuden hoidin pääty-ympyrän avulla. Minni nosti laukan jokaisella kerralla pyydettyäni. Laukka tuntui kyllä ihanan pehmeältä ja pyörivältä. Kun Minni oli laukannut tarpeeksi, siirsin sen käyntiin ja annoin sille pitkät ohjat. Pidimme käyntitauon sen aikaa, kun Emmi rakensi meille kolmen 50cm esteensarjaa. Keräilin ohjia jälleen radan valmistumisen jälkeen. Valmistauduin ensimmäiseen hyppyyn ja annoin käskyn nostaa laukan. Minni laukkasi esteitä kohti ja pomppi niiden yli. Siirsin ravin kautta käyntiin ja taputin ylpeänä ponia. Pyysin laittamaan esteisiin korkeutta. Minni hyppäsi jälleen kuin mikäkin taituri. Korkeutta nostettiin vähitellen, kunnes viimein saavutti 120cm korkeuden. Poni nosti laukan ja suuntasi sarjaa kohti. Kaviot nousivat maasta yksitellen ja laskeutui lopulta esteen toiselle puolelle. Kaikki esteet olivat äkkiä takana. Kyllä sain olla tammastani ylpeä. En halunnut enää rasittaa nuorukaista, joten siirryin loppuravin puolelle. Annoin ponille ohjaa ja vapautta liikkua. Hetken päästä siirryin käyntiin ja annoin lopullisesti pitkät ohjat. Ihana treenikerta!

Päiväkirjamerkintä 30.12.2014 (292 sanaa) - kirjoittaja: Kira VRL-13534

Minni oli tulessani talliin jo sisällä joten aloin suoraan harjaamaan sitä. Tamma oli varsin puhdas, joten sain sen nopeasti harjattua. Harjauksen jälkeen kävin vielä pikaisesti hakemassa satulan ja suitset. Satulaa laittaessa nuorukainen pysyi kiltisti paikoillaan, mutta kuolaimien kanssa se olisi mielummin leikkinyt kuin ottanut ne suuhun. Pian pääsinkin jo maneesin jossa kiipesin ponin selkään. Tamma pysyi nätisti paikoillaan joten kehuin sitä hieman. Pian lähdimme jo käveleskelemään pitki ohjin uraa pitkin. Kävellessä ponista huomasi jo että sillä oli hieman energiaa. Kävelemisen jälkeen otin ohjat lyhyiksi ja tein Minnin kanssa peruutuksia väistöjä ja voltteja. Pian siirryin kevyeeseen raviin ja aloin tekemään tamman kanssa ensin isoja ympyröitä. Minni oli hieman kiireinen, mutta tuntui kuitenkin yrittävän parhaansa. Ravailun jälkeen siirsin ponin käyntiin ja pidin pienet välikäynnit. Nuorella ponilla tuntui olevan vielä huono kunto joten se hikosi aika helposti. Käveleskelyn jälkeen otin ohjat lyhyiksi ja teimme vähän väistöjä ja pieniä pätkiä avotaivutusta. Minni totteli superhienosti ja se oli kyllä kehut ansainnut! Pian siirryimme ravissakin hieman taivutuksia kokeilemaan. Väistöt ja avotaivutukset sujuivat ravissakin kuin vanhalta tekijältä. Aloimme nostamaan jo laukkaa jossa Minni meni varsin mallikaasti. Aluksi ponilla oli hieman vaihteet hukassa ja se kaahaili vähän, mutta rauhoittui kuitenkin jo pian. Emme otaneet kovinkaan paljoa laukkaa, sillä tamma oli sen verran hikinen että aika nopeasti tuli loppuravien aika. Pian siirryinkin jo kevyeen raviin jossa Minni sai kulkea itkin ohjin venytellen kaulaansa. Tamma oli loppuraveissa rauhallinen eikä se ollut enää kiireinen tai muutenkaan häslännyt mitään ylimääräistä. Loppuravien jälkeen siirsin ponin käyntiin. Tapuin Minniä kaulalle ja annoin sille pienen porkkanan palan palkinnoksi. Kävelin pitkät loppukäynnit jonka jälkeen tulin alas selästä ja nostin jalustimet ylös. Talutin Minnin talliin jossa sitä odottivatkin jo naapurikarsinoiden hevoset. Riisuin Minniltä kamat pois ja heitin vielä fleeeloimen selkään. Sanoin heipat ponille jonka jälkeen lähdin ajamaan jo kotiinpäin.

Päiväkirjamerkintä 11.01.2016 (150 sanaa) - kirjoittaja: Essis VRL-13833

Hyppäsin Minnin selkään, ja sovitin jalustimet sopiviksi samalla ohjatessani ponin kaviouralle. Olin tänään Minnin omistajan pyynnöstä tullut liikuttamaan ponitamman, ja ohjelmassa olisi jumppatehtäviä eli puomi- ja kavalettihommia. Aluksi teemme voltteja ja ylittelemme allkukäyntejen jälkeen pari kavalettia jotka ovat tietysti Minnille täysin tuttuja ja helppoja. Vähitellen siirrymme laukkaan, ja hyppäämme laukassa ristikkosarjan johonka kuuluu neljä 30 cm korkeaa estettä. Toistamme sarjan pariin otteeseen molemmista suunnista kunnes siirrymme takaisin raviin, ja kokeilemme matalaa innaria. Innari sujuu Minniltä hyvin, joten päätän että olisi hyvä väli välikäynneille. Välikäynneille jälkeen ravailemme hetkisen kunnes Minni nostaa pyynnöstä laukan, ja hyppelee kevyesti matalan kavalettisarjan. Ohjaan Minnin vielä pariin otteeseen kavalettisarjalle, ja yritämme vielä samaa ristikkosarjaa mitäkä alussa hypimme mutta hieman korkeampana eli esteet olivat tälläkertaa 45 cm. Lopuksi lähdimme kävelemään loppukäynnit maastoon, mutta koska oli jo reilusti pakkasta olimme vain lyhyellä käynnillä. Päästyämme talliin, riisun Minniltä varusteet ja loimitan tamman varmuuden vuoksi vaikka tallissa onkin suhteellisen lämmin.

Virtuaalihevonen | Kuvat: © ransu.kuvat.fi

Tämä on virtuaalitalli! Koskimäki on täysin kuvitteellinen paikka, eikä mikään sivuilla mainittu ole tapahtunut oikeasti. Tekijäoikeudet löytyy täältä. Sivut toimivat parhaiten Google Chromella.

Piditkö Koskimäestä? Anna positiivinen ääni VRL:n tallilistalla!

©2019 Koskimäki - suntuubi.com